torstai 4. maaliskuuta 2010

Väsynyt.


Herään joka aamu vain paiskiakseni niska limassa kouluhommia, töitä ja taistellakseni kiusauksia vastaan. Onko tässä mitään järkeä? Vielä pari päivää sitten hehkutin että kyllä nyt syödään terveellisesti, säännöllisin väliajoin ja vähän, mutta näemmä se ei ole ihan yks kaks helppo homma. Kaikki lähti kouluruokailusta tänään. Okei, en kehdannut ottaa pelkkää salaattia koska siitä olisi noussut kysymystulva. Minun oli tehtävä valinta kinkkukiusauksen, uppopaistettujen punajuurikrokettien, juusto-oliivisalaatin ja riisipuuron väliltä. Riisipuuro, valitsen sinut. Kaksi kauhallista. Ja 2 rkl sokerikanelisekoitusta. 2 jättiviipaletta vaaleaa leipääkin, voilla. Miksi tämä aina lähtee käsistä...

Välipalaksi vedin 2 isoa porkkanaa ja kahvin. Iltatunneilla meni myöhään, ja minulle tuli 6:n tunnin tauko välipalasta illalliseen. Maha veti 4dl villiriisiä+paistettuja vihanneksia (punajuuri, peruna, sipuli, porkkana, paprika). Oksensin satsista varmaan puolet ja olen siitä lähtien taas vihannut itseäni. Minua väsyttää, tunnen itseni rumaksi, vaaka herjaa 48:a ja eteenpäin pitäisi vain jaksaa painella.

Hyviä uutisia: Luokallani on yksi tyttö, joka jaksaa jutella kanssani ja olla kaverini ihan oikeasti. En jaksaisi varmasti mennä huomenna tunneille ilman, että tietäisin tämän ihmisen olevan siellä. Aina välillä minulla on hemmetin yksinäinen olo. Sen jälkeen, kun muutin Lahdesta, minulla ei oikeastaan ole ollut ketään "oikeaa ystävää", jota näkisin aktiivisesti ja jolle uskaltaisin kertoa asioita, joita en muille kerro. Totta kai minulla on mieheni, ja voin puhua hänelle kaikesta mutta... luulen, että hän on väsynyt kuuntelemaan ainaista jankkaustani ongelmistani. Ne kun ovat vielä samoja ongelmia päivästä toiseen. Ja sitten on ns. "girl stuff", juttuja mistä tulee hölötettyä vain tyttöseurassa. Toivon, että minulla olisi tällainen ystävä jonka kanssa jakaa tämä kaikki.


Ai niin, vielä jotain. Minusta tuntuu, että minulla kasvaa alaselässä lanugo-karvoja. Mitä ihmettä, normaalipainossakin pyöritään ja muuta, mikä järki??? No ei sitä turkkia paljon ollut, mutta sen verran että tuli ihmeteltyä ja kirottua. Voisinko kuvitella koko homman?

Ei kommentteja: