Concealed dreams

Ei elämästä selviä hengissä.

Hei kaikki. Tiedän, en ole kirjoittanut pitkään aikaan ja olen pahoillani siitä. Kävi kyllä monta kertaa mielessä, ja yritinkin, mutta en sitten vaan saanut aikaiseksi. En kuitenkaan halua lopettaa tänne kirjoittamista, enkä kiusata lukijoitani ylipitkillä postausväleillä. Nyt tai ei koskaan - tilannekatsaus:

Olen viime aikoina yrittänyt saada elämääni kuntoon, ja yrittäjänä jatkan vieläkin. Itselleni asettamat tiukat säännöt ja kiellot paljastuivat erittäin huonoksi laihdutusmetodiksi ja nyt olen viimeiset kaksi viikkoa kärsinyt aivan järkyttävästä ahmimiskierteestä. Välillä on muutama päivä, että menee ihan hyvin, kunnes iltapala karkaa jälleen käsistä. Joka tapauksessa, en ole luovuttamassa. Jos vaakaan on katsominen, olen tienannut 1,5kg. Se voisi olla paljon pahempi.

Minulla on paljon ajatuksia. Yksi niistä on karppaus. Hiilareiden minimointi itse asiassa toimi kohdallani, sen kaksi päivää, siihen asti kunnes söin niitä taas (perunaa... O__o). No mutta main point oli se, että noina kahtena päivänä, jolloin en vetänyt nassuun hiilarin carbohydraattia, vaan vedin ihan hulluna vihreitä vihanneksia, raejuustoa ja lihaa, minulla ei ollut nälkä, verensokeri pysyi tasaisena ja minun oli helpompi vastustaa mättöviettiä. Hyvä homma, otetaan tulevaisuudessa huomioon. Olisi varmasti kokeilun arvoista ryhtyä kokoaikakarpiksi, mutta ajatukseksi jää: mieheni ei lähde menoon mukaan, joten ruoanlaitto menisi liian työlääksi. Hiilareita voin joka tapauksessa vähentää vaikka en kokopäiväkarpiksi ryhtyisikään.

No mitä minä nyt teen? Taas vaihteeksi, olen kaavaillut japanilaisen ruoanlaiton soveltamista omaan keittiööni. Nyt joku osoittaa sormella ja älähtää että sehän vasta hiilaripohjainen ruokavalio onkin. No onhan se, mutta kyllä riisi silti on minusta järkevämpi lähde hiilareille kuin esim. leipä, makeiset, pullat, pasta jne. On vielä gluteenitonkin, joten ei pitäisi käydä vatsalle. Eikä sitä tarvitse mättää kuppitolkulla. Siis se, mihin minä nyt yritän syömiseni perustaa on tämä:

1) Syön 3 kertaa päivässä (+ pieni välipala jos tarvis). Ei päästetä verensokeria liian alas eikä anneta aineenvaihdunnan stopata.
2) Annoskoot: Pelin henkeen kuuluu syödä, kunnes on 80% täysi. Vähempi on enempi, mutta kuitenkin tarpeeksi.
3) Syö aamulla kuin kuningas, päivällä kuin prinssi ja illalla kuin kerjäläinen. Tykkään erityisesti tuosta kuningas-osiosta.
4) Nassuun vedetään vähintään puoli kiloa kasviksia (eli vihanneksia, ei hedelmiä!) joka päivä. Joka aterialla pyrin pitämään vihannesten osuuden suurimpana, jopa aamupalalla.
5) Enemmän kalaa. Siis useammin.
6) Vältän leipää, herkkuja, yms. mutta periaatteessa en nyt kiellä niitä totaalisesti, koska tiedän mihin se johtaa. Voisin yrittää selvitä viikonloppuun asti, jolloin sallisin itselleni esim. jälkkäriksi jonkun rahka-annoksen tai jotain.
7) Juo vettä. Juo lisää. Pitkin päivää. Ja vihreää teetä kans, heti kun valkoinen ja keltainen loppuvat.
8) Syödään hitaasti ja pureskellaan, syödään myös pöydän ääressä; ei sohvalla, sängyllä, töllön edessä, koneella eikä kävellä lautasen kanssa pitkin kämppää. Keskitytään kerrankin siihen, mitä ollaan tekemässä.
9) Ruoan pyrin pitämään mahdollisimman luonnonmukaisena ja esim. kasvikset minimalistisesti kypsennettyinä.
10) Järkeilyni mukaan tämän on pakko toimia, jos se pitää kerta nipponilaisetkin vauhdissa ja superkunnossa, kaiken lisäksi vielä huipputerveinä.

Lisää kuulumisia huomenna. Nyt pakko mennä nukkumaan että pysyy huomenna hereillä. Öitä.