Mitä nyt tapahtuu?
Voi ei. Se päivä on vihdoinkin koittanut. Ihanat Linkin 34:n farkut olivat sen verran tiukat, etten kyennyt elämään niissä ilman että lantio tuntui menevän pois paikoiltaan. En kestä, hajoan, tämä on ihan hirveää, olla näin iso... en oikeasti kestä itseäni, tai työskentelyä työpaikalla joka vilisee koon 32 luikkuja ja kaikki siitä isommat ihmiset ovat valtaosin atleettisia ja kauniita. Ihan oikeasti, nyt on kriisi. Niinku, itkettää. Mitä minä teen!?! ;_______;
3 kommenttia:
hey, mä ostin just koon 36 housut (mieti!) ja oon silti laiha. Saa isommissakin vaatteissa olla onnellinen eikä koko määrittele ulkonäköä.
Ja ihanan kommentin jätit. On ihanaa kirjoittaa parantumismyönteistä blogia ja parantua itsekkin. Pus <3
Jasperw, muru. Olet niin oikeassa, ettei koon pitäisi määritellä ulkonäköä (+ että koot vaihtelevatkin niin hitosti merkin mukaan ettei sitä voi pitää mitenkään luotettavana mittana). Mutta siitä on vaikea oppia pois, siitä huolimatta että tietää vääräksi. Sitä paitsi, koon 36 ei pitäisi olla edes paha kun se vastaa S:ää =small. Silti, ;____; . Pus pus.
<3
Lähetä kommentti