Luuserifantti ja läskisota.

Luuserifantti ei aio luovuttaa. Olen päättänyt että tämä päivä menee paremmin kuin eilinen. Koska kroppani on totaalisen jumissa paljon liikunnan ja liian vähäisen venyttelyn vuoksi, pyhitän päivän koulutehtäville. Tyhmää stressata niistä, sen sijaan pitäisi keskittyä tekemään niitä pois alta. Taidehistorian tentti lähestyy ja kirjallisuusesseen kirjoittamista olen vältellyt menestyksekkäästi jo yli kaksi kuukautta. En enää. Kun tästä naputtelemasta pääsen, käyn "Marraskuu priority"-listani kimppuun sen sijaan että menisin sohvalle koomailemaan.

Tämä päivä menee paremmin kuin eilinen. En saa luovuttaa ja antaa periksi. Minähän tulen mahtumaan siihen mekkoon vaikka siihen menisi koko loppuvuosi tai vaikka seuraavakin. Takapakista huolimatta, sota ei ole vielä ohi. Mahtavaa päivää jokaiselle.

Wasted weekend.

En ole oikeasti saanut tänäkään viikonloppuna aikaiseksi yhtään mitään. On se kumma, että kun vihdoinkin olisi aikaa tehdä rästiin jääneitä koulutehtäviä, kotitöitä ja miljoonaa muuta askaretta niin mitä minä teen? Löhöän sohvalla, luen sarjakuvia, jumitan netissä, jumitan netin ulkopuolella, käyn tunnin välein tupakalla, soitan kitaraa 2 minuuttia jonka jälkeen muistan etten osaa soittaa ja niin palaan taas jumittamaan.

Tallasin eilen tunnin verran tanssimattoa, mutta ei se ole niin hauskaa yksin kuin seurassa (siitä huolimatta että latasin varmaan 15 uutta biisiä, joista 2 oli oikeasti kivoja). Olen koko päivän yrittänyt tänään lähteä kävelylle, mutta jotenkin ajatus siitä tuntuu tylsältä. Kaupasta olisi eilen pitänyt ostaa jotain oikeaa ruokaa tälle päivälle, mutta ostin viimeisillä rahoillani juustoa ja sorbettia. O_____o Tein sen herkkulakon kanssa ns. kompromissin. Herkkulakko tulee kestämään joulukuun alkuun asti, ja tämän viikonlopun kruunasi pirkan Fruit&ice- mansikkasorbetti (koko purkissa varmaan joku 150kcal, joten ei liene ihan hirveä synti, eihän?). Söin eilen puolet, toisen puoliskon säästän miehelleni, jonka pitäisi tänään tulla takaisin kotiin (meni eilen katsomaan kavereita toiselle paikkakunnalle).

Toisaalta, tällainen tekemättömyys voi tehdä kaltaiselleni supersuorittajalle ihan hyvää, sillä viime aikoina minulla on ollut ihan hirveästi stressiä, enkä oikein ole osannut rentoutua. Saas nähä miten loppupäivä menee, kyllä minä ainakin johonkin suuntaan meinaan lyllertää, joko takaisin tanssimatolle tai sitten ihan ulos asti, mikä olisi enemmän kuin toivottavaa.

Ai niin. Harkitsen erittäin vakavissani hiusten värjäämistä hopeisiksi/valkoisiksi. Luulen, että pärjään alussa värinpoistolla ja hopeashampoolla, kunhan vaan saan ensin jostain revittyä rahat niihin, ja extrakäsiparin auttamaan sitten itse värinpoistossa että levittyy tasaisesti. Lahjoituksia otetaan vastaan.