Concealed dreams

You make me happy!

Kiireistäni huolimatta haluan tehdä postauksen sillä ta-ta-radaa, 10 lukijaa!!! Olen niin iloinen teistä kaikista, aloittaessani blogin kirjoittamisen olin ihan satavarma ettei kukaan jaksaisi jäädä seuraamaan sekavia jorinoitani. Toivottavasti pysytte kyydissä ja annatte anteeksi kiireeni. Pyrin kuitenkin päivittämään kuulumisiani päivittäin.

No miten se on mennyt? Mikä pettymys, olen syönyt ihan hirveästi. Päivittäiset kalorit huitelevat tonnin puolelta sun toiselta, mikä on vaan liikaa. Tänään kakku kirsikkani päällä oli strateginen virhelyönti kaupassa: minun ei pitänyt edes vilkaista jugurttiosaston suuntaan, mutta mitä ihmettä, jalkani töpöttivät sinne kuin itsestään. Supertarjous!! Litra banaanijugurttia, vain 0.20€!! Miten voi inhimillinen pieni (<-- no pituuden puolesta) ihminen vastustaa tuota? No ei voikkaan, siinähän se juju piileekin. Piti sitten vetää sitä jugurttia ainakin puoli litraa, kun ei muka tullut jo täyteen jauhelihamakaronimössöstä.. I so hate myself. Vielä aamulla olin niin inspiksissä että nyt saa kilot kyytiä, en luovuta, teen mitä vain ja niin just... *hakkaa päätä seinään* Oispa jossakin itsekontrolli tarjouksessa.

Ainoa, mikä estää minua hyppäämästä ikkunasta ulos (tämä olisi aavistuksen verran parempi vertaus jos asuisin kerrostalossa, mutku en), on se että peruskulutuksen ja hyötyliikunnan lisäksi olen urheillut tänään 700-800kcalorin edestä. Tällä ja järjettömällä nälälläni siis saattoi olla jonkin näköinen yhteys. Mut joo, ei asia parane minnekään vaikka kuinka rypisin itsesäälissä (se vain kuuluu asiaan). Armoa tuntematta jatkan kiirelistani läpikäymistä ja yritän hartaasti ansaita olemassaoloni. Tahdon saada nämä paperihommat kuntoon, jotta voin toden teolla keskittyä jälleen koomailemaan. Eteenpäin, sano mummo lumessa.