Kävin vähän hummailemassa.
Tahdon kertoa teille tämän kesän ihanimmasta päivästäni, joka oli eilen. Ex-kämppikseni H tuli käymään viime perjantaina. Taisin nähdä häntä viimeksi joskus helmi-maaliskuussa, en ole ihan varma. H on viime syksystä asti asunut Tampereella. Sitä ennen ehdimme olla mitä... 3 vai 4 vuotta kämppiksiä. On tullut itkettyä ja naurettua, riideltyä, puuhastelua ja koettua kaikenlaista yhdessä. Vielä aamulla (perjantaina) olin sitä mieltä, että en välttämättä jaksaisi hänen vierailuaan. Surullista kyllä, en luota häneen niin kuin ennen. Se voi olla omaa vainoharhaisuuttani, mutta jokin hänessä saa minut välillä varpailleni, ja minulla on tunne, ettei hän ole täysin rehellinen minua kohtaan. Painotan: voi olla omaa vainoharhaisuuttani.
Nyt, olen ehdottoman onnellinen siitä, että hän tuli käymään. Meillä oli aivan äärettömän hauskaa lauantaina. Kumpikaan ei saanut juuri nukuttua edellisenä yönä. Heräsimme aikaisin, joimme kaksi tuntia kahvia ja painuimme Vallilan makasiineille (huom. palkkani tuli perjantaina. Oli pakko huomauttaa tähän väliin). Ihan mahtavaa, sain tingittyä kahdet uudet farkut ja upouuden farkkuhameen hintaan 10€!! Sen lisäksi mukaan lähti pari kivaa paitaa ja musta röyhelöhame. Sitten suunnistimme keskustaan, vetäisimme salaatit Picnicissä, kiersimme pikkukauppoja ja vähän isompia kauppoja... Ostin Seppälästä vihreät lenkkarit (10,-)ja valkosinipilkullisen topin (5.95,-), H&M:ltä luomukäsirasvan (4.95,-), jostain koruliikkeestä ihan sellaiset perusnormit hopearenkaat (3.90,-), Ruohonjuuresta kosteusvoide (17,90-) ja miehelleni tuliaisiksi ranskalaista kahvia (5.90,-). Ai niin, ja semmonen julmetun söpö possukännykkäkoru.
H on ihan mahtavaa shoppailuseuraa. Jälleen kerran hän osasi ilmiömäisesti bongata jotain mitä itse en olisi koskaan tullut huomanneeksi. Okei, en voi tarpeeksi korostaa että kyse oli hetken huumasta ja mielijohteesta: Ostimme samanlaiset paidat. Sellaiset mustat T-paidat, missä on sellaisia pieniä ninjaukkeleita. Ja tottakai piti saada yhteiskuva, missä molemmilla on nuo paidat päällä. Voi Luoja. Siis kyllä minä tiedän, etten ole enää mikään teini, ja vähän hävettää, mutta tämä oli jotain, mikä minulta jäi nuoruudessa väliin ja olin aina halunnut tehdä tämän. Kiitos H. En malta odottaa kuvien valmistumista.
Ennen kuin lähdimme takaisin, H tarjosi minulle vielä jätskit. En ollut koskaan aikaisemmin maistanut kookosjäätelöä, ja pakko kyllä kehua että se oli kokeilun arvoinen. Karppaukseni repsuilee kyllä sokerin ja hedelmien osalta melkoisesti, mutta repsuilkoot. Palaan ruotuun ensi viikolla ja hei, en ole varmaan kuukauteen syönyt leipää O_____o. Ihan käsittämätöntä. Pähkinöitä tosin pussitolkulla.
Minulla oli niin hauskaa lauantaina!! Ja voi vitsi, sovitin sitten myöhemmin niitä kirpparilta ostamiani farkkuja, ja ette usko, kaikki olivat juuri eivätkä melkein sopivat! Itsetuntoni on saanut kunnon superbuustauksen. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni osannut ostaa jopa kolmet erimerkkiset farkut, jotka ovat olleet juuri täydellisiä kropalleni, ilman että olisin sovittanut niitä. Enpä näemmä ole turhaan painanut duunia vaatekaupassa. Siis oikeasti, aikaisemmin olen ollut aika käsi housuostoksissa mutta nyt... näkisittepä minut siinä hameessa ja korkokengissä <3
Hanna lähti jo eilen illalla. Tuntuu haikealta. En uskonut, että minulla olisi niin kivaa. Tänään olen sitten koomaillut ja kärsinyt helteestä. Jopa piirrellyt vähän, mutta jälleen syönyt aivan liikaa jäätelöä. On niin kuuma. Tukehdun. Tulisi jo talvi.

7 kommenttia:
Kesän tähän asti helteisin viikko alkaa huomenna. </3
Kiva kuulla sinustakin. ♥
(tuletko miittiin??)
Voi ei... lisää hellettä. Tänään olin hetken aikaa ihan varma että sain lämpöhalvauksen ;___;
Miitti... (???) Otanpa selvää.
Ihana postaus!
Teinimeininki on toisinaan niin parasta n____n
Sirpukka,
Minulla on tosiaan tainut jäädä nuoruudessa yks sun toinenkin juttu väliin. En juurikaan käyttäänny kuten ikäni vaatisi... O___o
Thanks honey. Taitaa tulla "muutto-urakka" tänä iltana kun yritän setviä värit sopiviksi uuteen banneriin :--)
ei helkkari.. Lueskelin tässä vanhoja postauksiani ja kun tulin postaukseen, jonka olin kirjoittanut juuri ennen osastolle päätymistä, luin kommenttejani. Ja tuli kyyneleitä silmiin.
Nounou sanoi...
Hey, jaksamista o/ Aika menee niin nopiaan että kohta on jo kesä.
20. tammikuuta 2010 12.04
Nopeasti se kesä tulikin. Ja miten paljon olen muuttunut.
Oho... no niinpä. Aina välillä sitä ikäänkuin "herää" että ei vitsi, mihin on aika kadonnut. Siinähän se kuluu, kulkiessa. Sillä ei varmaankaan ole merkitystä, miten pitkä matka on, mutta että mihin suuntaan on menossa.
Lähetä kommentti